Koti-ikävä.

Sehän se. Kattelin kuvia viime vuodelta, ja koti-ikävän siitä sain. Suomalaisia kansanlauluja kun kuuntelee ja katselee kuvia Suomesta, sydämessä riipaisee...

Tällä matkalla olen oppinut arvostamaan Suomea, suomalaisuutta. Olen oppinut tuntemaan isänmaan merkitystä. Itsenäisen Suomen merkitystä. Suomalaisia ihmisiä. Olen ylpeä Suomen maastamme. Olen onnellinen, että olen saanut syntyä Suomessa.

Tämä kokemus on myös kasvattanut minua ihmisenä paljon. Olen oppinut ihmisistä, ihmisyydestä. Olen oppinut arvostamaan eri tavalla ihmisiä, näkemään ne eri silmin. Olen huomannut, että ihmiset, jotka tulevat eri kulttuureista, harrastavat erilaisia asioita ja näyttävät erilaisilta, jokaisesta ihmisestä löytyy samat inhimilliset tunteet. Jokainen ihminen tuntee ikävää, iloa, surua, pettymyksiä, rakkautta, nälkää, vilua, onnellisuutta. Tunteet saavat ihmiset lähemmäksi toisiaan. Samanlaiset tunteet tuovat yhteenkuuluvuuden tunnetta.

Tämä kokemus on ollut, ja tulee olemaan ikimuistoinen. Niin mukava kun onkin olla erilaisessa ympäristössä, on uskomattoman ihana palata Suomeen. Vahvenpana, sydämessä kiitollisuus.

Laps' Hellaan, älä vaihda pois

Sä maatas ihanaa!
Sill' leipä vieraan karvast' ois
Ja sana karkeaa.
Sen taivas, päiv' on loistoton,
Sen sydän sulle outo on;
Laps' Hellaan, älä vaihda pois,
Sä maatas ihanaa.

Laps' Hellaan, kaunis sull' on maa
Ja suuri loistokas,
Veet välkkyy, maat sen vihoittaa,
Sen rant' on maineikas.
Yö kirkas, päivä lämpöinen
Ja taivas tuhattähtinen;
laps' Hellaan, kaunis sull' on maa
Ja suuri loistokas.

Laps' Hellaan, armas maasi tää
Siis muista ainiaan!
Sull' onnea ja elämää
Ei muuall' ollenkaan.
Jos minne tiesi olkohon,
Niin juures synnyinmaassas on!
Laps' Hellaan, armas maasi tää
Siis muista ainiaan!

(Z.Topelius)

Koti-Suomia ikävöiden Salla

Suomalaisia ruokia ja puutarhan iloa.

Reilu viikko taas vierähti vauhdilla, huh. :)


Eilen oli meidän vuoro tehdä päivällinen. Teimme Lindströmin pihvejä kera perunamuusin, keitettyjen porkkanoiden, paistettujen sipulirenkaiden ja herkkusienien. Näytti kaikille maistuvan. Jälkiruokana oli sitruunavalkosuklaajuustokakku, jota olen tehnyt aiemminkin täällä.

Eräällä Italialaisella työntekijällä oli eilen synttärit ja hän toivoi, että opetan hänelle synttärilahjaksi, miten sitrunnajuustokakku tehdään. Hän kun on ihastunut tekemiini juustokakkuihin. :) (Italissa hänen pihalla kasvaa sitruunapuu, hän voi käydä hakemassa sieltä ympärivuoden sitruunoita. Ihmeellistä!) No minähän koitin opettaa, vaikka yleensä en käytä mitään ohjetta juustokakkujen tekemiseen. Laitan mitä kaapeista sattuu milloinkin löytymään. Ihan hyvä kakusta tuli, mutta seuraavaksi voisin tehdä jälkkäriksi jotakin ihan muuta..

Kertokaapas mulle, mitä voisin tehdä seuraavaksi päivällisellä ruuaksi ja jälkkäriksi?:) Nimenomaan haluan tehdä perinteistä suomalaista!

Tässä päivän piristykseksi kuvia puutarhasta (oon löytänyt tien puutarhan ihmeelliseen maailmaan, uusi harrastukseni kameran kanssa on kuvata kukkia ja puutarhaa :) Toivon, että harjoitus tekee joskus vielä minustakin mestarin!:)

Ulkorakennus.

 

P.S. Kesäkuun loppupuolella viikko Suomessa!!

Sitä odotellen, Salla

Kanoja

Kanojapa hyvinkin. Muutama kuva niistä ihmeellisistä otuksista, jotka eivät edelleenkään ole saaneet minua tottumaan heihin. :D

Muutamia kertoja olen yrittänyt totutella kanalan pihalla oleviin kanoihin, seisoa heidän keskellään, mutta kun riittävä määrä kanoja tulee ympärille ja alkaa kiinnostuneena nokkia, vaikka jalalla yrittääkin hätistellä, paniikki on valmis. Kun lähden juoksemaan pois, kanat innostuvat kovasti tästä leikistä ja juokevat perässä tietysti. :D Muutamat lähdöt olen kanoilta siis saanut, ja se ei tätä totuttelua yhtään ainakaan helpota!

Taidampa pysytellä edelleen kananmunien lajittelussa sekä puutarha- ja sisätöissä. :)

 

 

 -S-

Piknik

Tosiaan, vietettiin kesän ensimmäinen aito piknik. Täällä oli se odotettu kesän ensimmäinen kunnon helle, joka kesti koko päivän. Työpäivän päätteeksi lähdimme koko konkkaronkka läheisen joen rantaan piknikille mukanamme hyvät herkut, viltit, retkituolit, mukava mieli sekä minulla tietysti kamera.

Paikka oli kaunis, niinkuin koko maaseutu täällä Englannissa. Sinne tulemme mieheni kanssa palaamaan monta kertaa täällä ollessamme (kameran kanssa tietysti...) Ü

Matkalta Riverille.

Piknik-paikka.

Leipasin lähtiissä suklaapiirakan, maistuipa se hyvälle luonnon keskellä kera mansikoiden!

Paikka oli mukavan rauhallinen.

Ehkä kaikista eniten piknikistä (tai tarkemmin sanottuna uimisesta) nautti koira Poli.

Se tuoksu näitten keskellä. Tänne halajan uudelleen...

 Paljon enemmänkin olisi ollut näytettävää tästä paikasta, mutta niin monissa kuvissa oli ihmisiä, enkä jaksanut kaikilta lähteä kyselemään lupaa kuvien laittamiseen blogiini, joten jätin kuvat laittamatta.

Aika on mennyt ihan mahottoman nopiaa, täällä kun päivät ovat niin täynnä kaikenlaista. Työpäivä kun on ohi, on muutama tunti aikaa tehdä omia juttuja, sitten on yhteinen päivällinen (täällä päivällinen todella alkaa kello 18-20 välillä!). Päivällisen jälkeen yleensä vietellään aikaa muutaman workawayerin kanssa takkatulen ääressä (Jaakko tapaa laittaa joka ilta takkaan tulen, kuten Suomessakin tekee :), sitten onkin yleensä kello jo niin paljon, että täytyy mennä kiireesti nukkumaan.. Ei jotenkin malta viettää aikaa koneella, eikä monesti ehdikkään.

P.s. Täytyy sanoa, vaikka täällä onkin niin kaunista, oon hyvin kateellinen teille Suomessa oleville nyt. Siellä kun kesä on parhaimmillaan, täällä saa pukia villapaitaa päälle lähes joka päivä... No, kesäkuun loppupuolella saamme piipahtaa viikon lämmittelemässä Suomen kamaralla! :)

Mukavaa loppuviikkoa toivottelee Sala (niinkuin mua täällä kutsutaan:)